1) Sosiaalityöntekijän roolin ja tehtävien opettelu

Opiskelija toimii käytännön opetuspaikassa sosiaalityöntekijän roolissa ja tekee asiaan­kuuluvia tehtäviä. Opiskelija havainnoi, harjoittelee ja erittelee rooleja, joissa käytännön opettaja työskentelee asi­akkai­den kanssa. Aluksi opiskelija seuraa käytännön opettajan työskentelyä. Hän alkaa ottaa itsenäisesti vastaan asiakkaita, kun on siihen valmis. Käytännön opettaja valitsee aluksi sopivat asiakkaat. Monet opiskelijat ovat toimineet myös työparina käytännön opettajansa kanssa asiakastilan­teissa.

Alla on lueteltu joitain esimerkkejä siitä, miten sosiaalityöntekijän roolissa toimimista voi harjoitella:

  • Opiskelija pohtii jotain asiakastapausta ja arvioi vuorovaikutuksen merkitystä tilanteen etenemisen ja vuorovaikutussuhteen kehittymisen näkökulmasta.
  • Opiskelija tekee (ohjaajansa kanssa yhdestä) tapauksesta tilannearvion (’sosiaalinen diagnoosi’).
  • Opiskelija pohtii jotakin asiakastilannetta pidemmältä ajalta (prosessiraportti).
  • Opiskelija laatii ohjaajansa opastuksella asiakasdokumentin (tapausasiakirja).
  • Opiskelija ottaa vastuulleen yhdessä ohjaajansa kanssa  jonkin asiakastapauksen valmistelun ja käsittelyn työpaikan yhteispalaverissa.
  • Opiskelija selvittää palvelujen saatavuutta, esimerkiksi tiedonsaantia ja palvelujen ja etuuksien hakemisen helppoutta tai vaikeutta esimerkiksi tietyn asiakasryhmän kannalta.

 

2) Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen

Oppimispäiväkirja on oman ammatillisen identiteetin kehittämisen ja kehittymisen väline. Sen kirjoittaminen auttaa jäsentämään ja syventämään käytännön aikana opittavia yksittäisiä asioita ja laajempia asiakokonaisuuksia. Siinä kannattaa pohtia esimerkiksi seuraavia asioita:

  • Arvo-osaamista (sosiaalityön arvojen ja etiikan ilmeneminen käytännössä)
  • Vuorovaikutusosaamista (asiakkaan kohtaamisen taitojen harjoittelu käytännössä)
  • Metodista osaamista (sosiaalityön erilaisiin menetelmiin perehtyminen)
  • Tutkimuksellista osaamista (tutkivan työotteen omaksuminen)
  • Sosiaalityön kenttään ja asiakasprosesseihin liittyvä osaaminen (konkreettiseen sosiaalityön käytännön työhön perehtyminen)
  • Kriittisen reflektiivisyyden osaaminen (asioiden ja ilmiöiden pohtiminen kriittisesti, ei-itsestään-selvyyksinä ottaen)

Oppimispäiväkirjassa voi pohtia esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Mitä opin? Mitä oivalluksia syntyi? Mikä jäi askarruttamaan tai epäselväksi?

Opiskelija kirjoittaa oppimispäiväkirjaa koko käytännön opetuksen ajan, esimerkiksi viikoittain. Oppimispäiväkirjaa kirjoitetaan omaan henkilökohtaiseen käyttöön, eikä sitä palauteta opettajalle.  Opiskelija tuo oppimispäiväkirjastaan keskusteltavaa oheisseminaareihin. Oppimispäiväkirjan pohjalta laaditaan myös omaa oppimista reflektoiva loppuessee.

 

3 Arvot ja eettiset valinnat sosiaalityössä -reflektiotehtävä

Toisen oheisseminaarin sisältö muodostuu arvot ja etiikka -tehtävän perusteella. Tavoitteena on, että opiskelija oppii erittelemään arvoihin ja eettisiin valintoihin liittyviä haasteita ja ristiriitoja ja ottamaan pohdinnassaan huo­mioon eri osapuolten näkökulmia.

Opiskelija tarkastelee

  • omia arvojaan
  • asiakkaiden arvoja
  • toimipisteen ja organisaation arvoja
  • yhteisön ja yhteiskunnan arvoja
  • sosiaalityön arvoja ja tehtäviä

Opiskelija tarkastelee tilanteita, joissa hän näkee, että eettinen harkinta on paikallaan. Opiskelija analysoi ko. tilanteita, perustelee omaa näkemystään niistä ja valitsemaansa toimintatapaa

On myös hyvä pohtia yksilön oikeuksien, yhteiskunnallisen vastuun ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden kysymyksiä.

Opiskelija pohtii arvojen ja eettisten valintojen merkitystä sosiaalityössä käytännön opetuksen aikana ja kirjoittaa kokemuksistaan oppimispäiväkirjaansa. Opiskelija valmistautuu toiseen oheisseminaariin nostamalla oppimispäiväkirjastaan esiin ammattieettisiä kysymyksiä koskevia pohdintojaan. Opiskelija kokoaa käytännön opetuksesta arvoja ja etiikkaa koskevia omia kokemuksia, joista hän haluaa keskustella oheisseminaarissa. Tehtävä ei edellytä opettajalle palautettavaa kirjallista työtä, vaan oman kokemuksen sanoittamista ja valmistautumista keskusteluun.

Arvojen ja eettisten valintojen pohdinta on osa opiskelijan käytännön jakson päätteeksi tekemää loppuesseetä.

 

4) Loppuesseen kirjoittaminen

Loppuessee on kooste käytännön jakson aikana kirjoitetusta oppimispäiväkirjasta ja se vaikuttaa osaltaan jaksosta annettavaan arvosanaan. Esseessä kootaan yhteen käytännön jaksolla opittua ja pohditaan oman ammatillisen identiteetin kehittymiseen ja sosiaalityön asiantuntijaidentiteetin omaksumiseen liittyviä kysymyksiä sekä omia kasvu- ja oppimishaasteita. Essee on laajuudeltaan n. viisi sivua. Pohdinnassa voi hyödyntää myös tutkimuskirjallisuutta, mutta se ei ole edellytys kiitettävälle arvosanalle. Esseen arviointi kohdistuu siihen, miten opiskelija jäsentää ja reflektoi omaa oppimistaan. Esseen kirjoittamisessa ja arvioinnissa otetaan huomioon opintojakson osaamistavoitteet:

Opiskelija hallitsee sosiaalityön asiakastyön perustaidot, tuntee sosiaalityön työtapoja, käytäntöjä ja toimintaympäristöjä ja on rakentanut perustan oman ammatti-identiteettinsä kehitykselle.

Esseessä tulee pohtia oppimispäiväkirjan kirjoittamista varten annettuja teemoja eli:

  • Arvo-osaamista (kuinka sosiaalityön arvot ja etiikka ilmenivät käytännössä?)
  • Vuorovaikutusosaamista (miten harjoittelit asiakkaan kohtaamista?)
  • Metodista osaamista (millaisiin sosiaalityön erilaisiin menetelmiin perehdyit?)
  • Tutkimuksellista osaamista (millaisia asioita / ilmiöitä kohtasit, joita olisi mielestäsi tärkeää ja mielenkiintoista tutkia?)
  • Sosiaalityön kenttään ja asiakasprosesseihin liittyvää osaamista (millaisiin sosiaalityön toimipisteisiin ja asiakasprosesseihin pääsit perehtymään?)
  • Kriittisen reflektiivisyyden osaamista (tunnistatko itsessäsi uudenlaista asioiden ja ilmiöiden kriittistä pohdintaa?)

Essee palautetaan kevätlukukauden lopussa oman ryhmän opettajan kanssa sovitun aikataulun mukaisesti.