Aikana

HENKILÖKOHTAINEN OPPIMISSUUNNITELMA

Opiskelija laatii omia kehittymistehtäviään vastaavan henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (ks. HOPS-ohje) käytännön opetusjakson alussa ja seuraa suunnitelman toteutumista sekä tarvittaessa päivittää sitä. Suunnitelma on hyvä laatia kahden ensimmäisen viikon aikana. Tähän opiskelija saa tukea sekä käytännön opettajalta että yliopiston opettajalta. HOPS:ssa opiskelija konk­retisoi ja aika­tauluttaa omat yksilölliset käytännön opetuksen tavoitteensa. HOPS:iin merkitään myös viikoittaiset työnohjausajat sekä yliopiston oheisseminaa­rit. HOPS palautetaan yliopistolle oman taito-opettajan kanssa sovitulla tavalla.

 

OHEISSEMINAARIT

Käytännön opetuksen aikana yliopiston opettaja pitää yliopistolla kaksi oheisseminaa­ria, joissa käsitellään kenttäjakson kokemuksia muun muassa opiskelijoiden tekemien tehtä­vien kautta. Ensimmäisessä seminaarissa keskustellaan  HOPSeista. Toisen seminaarin sisältö muodostuu arvot ja etiikka-tehtävän pohjalta. Oheisseminaarien tarkemmat ajankohdat sovitaan erikseen kussakin taitoseminaariryhmässä.

 

TEHTÄVÄT

Käytännön opetuksen jakson kuluessa tehdään teh­täviä, jotka tukevat oppimista.

 

OHJAUSKESKUSTELUT

Tavoitteena on, että opiskelija osaa käyttää työnohjausta, etsiä ja vastaanottaa tarpeellista tukea ammatilliselle kehityksel­leen ja työskentelynsä arvioinnille. Opiskelija sopii käytännön opettajansa kanssa viikottaisista työnohjauskeskusteluista. Aikaa työnohjauk­seen varataan 2 t/vko, yhteensä 18 t koko käytännön opetuksen aikana. Työnohjauksen an­taminen on käytännön opettajan velvollisuus ja oikeus. Työnohjaustilanne tulee rau­hoittaa ulko­puoli­silta häiriöiltä, esimerkiksi puhelimelta. Opiskelija valmistautuu työnohja­ukseen käytännön opettajan kanssa sovitulla tavalla, esimerkiksi kir­jaamalla viikon aikana oppimispäiväkirjaansa asioita, joita haluaa käsitellä. Monet opiskelijat ovat hyödyntäneet työnohjauskeskusteluja myös kirjallisten tehtäviensä pohdinnoissa. Käytännön opettajan edel­lytetään saavan omalta organisaatioltaan tukea ohjausajan järjestämiseksi, koska sopimus käytännön opetuksesta on solmittu yliopiston ja käytännön opetuspaikan vä­lillä ja sopimus velvoittaa molempia osapuolia.

 

OPETTAJAN OHJAUSKÄYNTI

Yliopiston opettaja vierailee  opiskelijan käytännön opetuspaikassa (tai on muutoin yhteydessä, esim. Teamsin tai Zoomin välityksellä), kun käytännön jaksoa on kulunut neljä-viisi viikkoa. Ohjauskeskusteluun osallistuvat opiskelija, käytännön opettaja sekä yliopiston opettaja. Keskustelun tavoitteena on arvioida yhdessä siihenastista oppimis- ja ohjausprosessia sekä jäljellä olevan jakson ohjelmaa ja tavoitteita. Tapaamisessa keskustellaan myös koko jakson tavoitteista sekä arvioinnin perusteista. Opiskelija ja käytännön opettaja valmistautuvat etukäteen miettimällä asioita, joita he haluavat ottaa yhteiseen keskusteluun.

 

POISSAOLOT

Käytännön opetuksesta voi sairauden takia olla poissa kolme päivää (työpaikalle ilmoittaen). Jos poissaolojen määrä ylittää kolme päivää, asiasta pitää ottaa yhteyttä yliopiston opettajaan. Yleensä enemmät poissaolopäivät korvataan jatkamalla käytännön jaksoa toukokuussa. Jatkopäivät on suunniteltava yhdessä käytännön opetuspaikan kanssa.