ARVIOINTI

Käytännön opetuksen lopussa käytännön opettaja(t) ja opiskelija pitävät yhteisen arviointikeskustelun, jossa käydään läpi opiskelijan oppimista ja suoriutumista  kummankin osapuolen laatiman kirjallisen arvioinnin pohjalta sekä arvioidaan käytännön opettajan (opettajien) toimintaa.

Arvioinnin tarkoitus

Arviointi suoritetaan suhteessa opintojaksolle asetettuihin oppimistavoitteisiin sekä niiden pohjalta opiskelijan itse laatimaan henkilökohtaiseen oppimissuunnitelmaan (HOPS). Arvioin­nin kohteena on kunkin opiskelijan kehitys käytännön opetuksen jaksolla. Tätä prosessiarvi­ointia ohjaaja ja opiskelija suorittavat sekä yhdessä että erikseen.

Opiskelijalle annettavan palautteen tulee olla luonteeltaan sellaista, että sen kautta opiskelija saa paremman käsityksen senhetkisistä vahvuuksistaan ja toisaalta myös niistä osa-alueista, joissa hän tarvitsee lisää harjoitusta. Arvioinnin tulee olla opiskelijan kasvua tukevaa ja oppimis­motivaatiota lisäävää. Arviointia on hyvä käydä jossakin muodossa koko käy­tännön opetuksen ajan, jotta loppuarvio ei tule opiskelijalle yllätyksenä ja jotta hänellä olisi mahdollisuus jo käytän­nön opetuksen aikana kiinnittää huomiota niihin oppimisen osa-aluei­siin, joissa hän erityisesti tar­vitsee harjoitusta.

Loppuarviointiprosessi

  1. Opiskelija laatii sanallisen itsearvioinnin omasta oppimisestaan ja asiantuntijuudestaan ja siten hänelle muodostuu aktiivinen rooli oman ammatillisen kasvunsa arvioinnissa
  2. Käytännön opettaja laatii sanallisen ja numeerisen arvion opiskelijan osaamisesta, mikä on merkittävä palaute opiskelijan tulevan kehityksen kannalta.
  3. Käytännön opettaja ja opiskelija käsittelevät opiskelijan itsearviointia ja käytännön opettajan laatimaa arviota yhteisessä keskustelussaan.
  4. Käytännön opettaja ja opiskelija päätyvät yhteisymmärryksessä allekirjoitettuun arviointiin, josta toinen kappale jää opiskelijalle osaksi sosiaalityön ammatillisen osaamisen portfoliota ja toinen lähetetään sosiaalityön tutkinto-ohjelmaan opiskelijan omalle taito-opettajalle.
  5. Opiskelija antaa käytännön opettajalle palautetta saamastaan ohjauksesta.

Opiskelijan suoriutumisen arvioinnin osa-alueet

Arviointia suoritetaan erityisesti seuraavilla osa-alueilla arviointimatriisia hyödyntäen:

  1. Opiskelijan oppimisorientaatio ja kyky reflektioon
  2. Sosiaalityön käytännön osaaminen (verrataan kyseisen vaiheen opiskelijaan, ei val­miiseen ammattilaiseen)
  3. Henkilökohtaisen oppimissuunnitelman toteuttaminen

Nämä kolme osa-aluetta kattavat opiskelijan oppimisorientaation ja kyvyn (itse)reflektioon, käytännön osaamisen sekä henkilökohtaisen oppimissuunnitelman toteuttamisen. Kyseessä on siis sen arviointi, miten opiskelija orientoituu käytännön opiskeluun, ja toiseksi, kuinka hyvin hän opinto­jakson aikana oppii sosiaalityössä tarvittavia käytännön taitoja ja kuinka hän osaa analysoida toi­saalta omaa toimintaansa ja sen seurauksia sekä toisaalta sosiaalityön roolia laajemminkin. Kol­manneksi on kyseessä se, kuinka opiskelija kykenee suunnittele­maan ja toteuttamaan omaa oppi­missuunnitelmaansa käytännön opetusjakson aikana, myös tehden suunnitelmaan prosessin kulu­essa tarpeellisia muutoksia.

1) Opiskelijan oppimisorientaatio ja kyky reflektioon

Arvioinnin ensimmäinen ulottuvuus on opiskelijan oppimisorientaatio. Oppimiskehitystä eteen­päin vievästä orientaatiosta – uteliaisuudesta, innokkuudesta ja rohkeudesta – tulee palkita. Tavoit­teena on opiskelija, joka osoittaa olevansa innokas kehittämään kykyjään sosi­aalityöntekijänä, joka kyselee ja pohtii asioita ja ilmiöitä monipuolisesti ja joka ottaa rohke­asti vastaan uusia haasteita ja joista kykenee myös selviytymään tai vastaavasti haluaa ja osaa eritellä syitä “epäonnistumiselle. Opiskelijaa tulisi palkita myös asioiden kyseenalaistami­sesta, ihmettelystä ja omien kykyjensä ja toimintansa avoimesta pohtimisesta, siis myös omien “heikkouksien“ pohtimisesta.

2) Sosiaalityön käytännön osaaminen

Sosiaalityön käytännön osaamisella tarkoitetaan opiskelijan valmiuksia selvitä sosiaalityönte­kijän tehtävien hoitamisesta käytännössä. Näitä ovat muuan muassa avoimeen vuorovaikutuk­seen aset­tuminen asiakkaiden kanssa, asiakasprosessin eteenpäin vieminen sosiaalityölle ominaisella tavalla sekä valmius osallistua erilaisiin verkostotyöskentelyn muotoihin. Lisäksi siihen kuuluu opiskelijan valmius hyödyntää työskentelyssään erilaisia tiedollisia resursseja (lainsäädännöllisiä, hallinnollisia ja tutkimuksellisia). Opiskelijan taitoja ei verrata valmiin sosiaalityöntekijän taitoihin vaan kyseisen vaiheen opiskelijoiden taitotasoon ja opiskelijan omaan lähtötasoon.

Sosiaalityön käytännön osaamisen arvioinnissa on mahdollista hyödyntää seuraavaa temaattista kehikkoa. Jokainen kehikon teema antaa yhden näkökulman arvioinnille ja samalla nostaa esiin asian, jota käytännön opettajat ja opiskelijat pitävät sosiaalityön käytännön osaamisen kannalta tärkeänä.

  • Asiakkaan kohtaamisen taidot (vuorovaikutus, rohkeus mennä tilanteisiin jne.)
  • Tunnetyön taidot, asiakkaan tunteiden ja omien tunteiden tunnistaminen, omien tunteiden käyttö ja säätely, omien tunteiden käsittely
  • Ammatillisuus, viranomaisen rooli
  • Dokumentointi
  • Asiakkuusprosessi
  • Työyhteisötaidot
  • Työnohjauksen käyttö
  • Organisaation tuntemus
  • Palvelujärjestelmän ja verkostojen tuntemus

3) Henkilökohtaisen oppimissuunnitelman toteuttaminen

Arvosana henkilökohtaisen oppimissuunnitelman toteuttamisesta annetaan sen pohjalta, kuinka opis­kelija on suoriutunut ensiksikin henkilökohtaisen oppimissuunnitelman laadinnasta (ot­taen huomi­oon sekä yleiset opetustavoitteet että organisaation erityispiirteet) ja toiseksi siitä, kuinka hän on toteuttanut oppimissuunnitelmaa käytännössä sekä korjannut sitä tilanteen niin vaatiessa.

Käytännön opettaja arvioi jokaisen kolmesta osa-alueesta sekä sanallisesti että numeerisesti. Numeroarvioinnissa käyte­tään asteikkoa 5 (erinomai­nen), 4 (kiitettävä), 3 (hyvä), 2 (tyydyttävä)  ja 1 (välttävä) . Koko opintojakson arvosanan (12 op) antaa yliopiston opettaja. Arvosanan perusta rakentuu yhteen­vetona edellä tehdyistä osa-arvioinneista. Lopulliseen arvosteluun vaikuttaa kuitenkin myös opiske­lijan panos yliopiston seminaareissa ja hänen tekemänsä loppuessee. Arvosanan antamista varten yliopiston opettajalle toimitetaan käytännön opetusjakson päätty­essä opiskelijan sanallinen itsearviointi ja HOPS, käytännön opettajan sanallinen ja numeerinen arviointi.

Opiskelijan arviointi käytännön opettajan ohjauksesta

Loppuarvioinnissa opiskelija antaa käytännön opettajalle arvion saamastaan ohjauksesta. Keskustelun pohjaksi opiskelija laatii ohjauksesta sanallisen arvion. Käytännön opettaja voi myös esittää, mistä hän erityisesti toivoo palautetta. Mahdollisia arvioitavia asioita voivat olla esimerkiksi seuraavat:

  • ilmaisiko käytännön opettaja itseään ymmärrettävästi
  • osasiko käytännön opettaja kannustaa ja tukea
  • arvostiko käytännön opettaja opiskelijaa ja hänen mielipiteitään
  • hyväksyikö ja huomioiko käytännön opettaja opiskelijan kysymykset
  • auttoiko käytännön opettaja tavoitteiden asettamisessa
  • antoiko käytännön opettaja tarpeeksi vastuuta ja haasteellisia tehtäviä
  • oliko perehdys selkeää
  • oliko perehdytystä riittävästi
  • tunsiko opiskelija kuuluvansa työyhteisöön
  • saiko opiskelija riittävän usein palautetta jakson aikana (Mykrä 2002, 47).

Lisäksi opiskelijalta kannattaa pyytää parannusehdotuksia siitä, miten käytännön opettaja voisi toimia toisin.

Opiskelijan laatima sanallinen arvio ohjauksesta palautetaan sekä käytännön opettajalle että yliopiston opettajalle.

Käytännön opetuksen jaksosta on hyvä antaa opiskelijalle todistus, jossa kerrotaan lyhyesti niistä työtehtävistä, joihin opiskelija on käytännön opetusjaksolla tutustunut. Työtodistuksen laativat käytännön opettaja ja vastaava tai johtava sosiaalityöntekijä yhdessä.

Opiskelijan käytännön oppimisen arviointia on kehitetty käytännön opettajien verkoston ja yliopiston opettajien yhteistyönä vuodesta 2011 lähtien.

 

PÄÄTTÖSEMINAARI

Käytännön opetusjakson lopuksi pidetään yliopistolla päättöseminaari, jossa jokainen opiskelija pitää esityksen loppuesseensä pohjalta ryhmän opettajan ohjeistamalla tavalla. Päättöseminaarin kokoonpano ja ohjelma on ryhmäkohtainen ja siihen osallistuvat myös ohjaajat. Pääsääntöisesti kyse on kokopäivän seminaarista.

Vuonna 2019 päättöseminaarit pidetään perjantaina 3.5!