Oppimisen ja ohjauksen prosessi

Ohjausprosessi

Opiskelijan ohjausprosessi alkaa työpaikoilla ja ohjaajan mielissä jo ennen kuin opiskelijaa on edes tavattu. Työpaikoilla tehdään päätös voidaanko opiskelijalle tarjota käytännön opetus- tai harjoittelupaikka ja kuka toimii opiskelijan ohjaajana ja mahdollisena varaohjaajana.

Kun on tiedossa opiskelijan ohjaaja ja opiskelijan käytännön jakson ajoittuminen, työpaikalla on hyvä miettiä valmiiksi erilaiset opiskelijan työpaikalla olemiseen liittyvät käytännölliset asiat. Tällaisia ovat esimerkiksi opiskelijan fyysinen paikka (käytännön opettajan huoneessa / omassa huoneessa), työvälineet, vaitiolositoumukset, työajat, avaimet ja työpaikkaruokailu.

Työpaikalla on myös mietittävä mahdollisia työjärjestelyjä opiskelijan käytännön jakson aikana. Opiskelijan kanssa käytäville ohjauskeskusteluille tulee varata aikaa ohjaajan kalenteriin jo ennalta. Myös asiakasvastaanottojen yhteydessä opiskelijan kanssa käytäviin keskusteluihin on hyvä varata aikaa. Työpaikalla on siis syytä arvioida aiheuttaako opiskelijan läsnäolo ohjaajan osalta työjärjestelyitä.

Koko työyhteisön on hyvä olla tietoinen opiskelijan tulosta. Onkin toivottavaa, että koko työyhteisö voi osaltaan olla ohjaavassa roolissa suhteessa opiskelijaan. Työyhteisöiltä toivotaan avoimmuutta ja valmiutta ottaa opiskelija mukaan niin erilaisiin asiakastilanteisiin, palavereihin, koututuspäiviin kuin muihinkin työpaikan tapahtumiin.

Ohjaajan voi joskus olla hyvä valmentaa opiskelijan läsnäoloon myös omia asiakkaitaan, mahdollisesti jopa sopia joidenkin asiakkaiden kanssa siitä, että seuraavalla tapaamisella opiskelija hoitaa asiaa työntekijän ohjauksella.

Ohjaajan on hyvä ennen opiskelija tuloa tehdä jo alustavaa ohjaussuunnitelmaa opiskelijan käytännön jakson ajalle. Suunnitelma täsmentyy opiskelijan ja ohjaajan yhteisessä keskustelussa henkilökohtaisesta oppimissuunnitelmasta.

OHJAAJAN HUONEENTAULU – sosiaalityöntekijä Sini Seppälä-Kangas

 

Ammatillinen kasvu

Käytännön opetuksen ja harjoittelun opintojaksot ovat monille opiskelijoille merkittävä “portti” käytännön työelämään. Monille niistä lähtee kasvamaan jo oma ammatillinen polku, joka opintojen jatkuessa vahvistuu.

Ennen käytännön opetuksen jaksoja opiskelijat ovat perehtyneet teoreettisesti ja erilaisten harjoitusten muodossa niihin ammatillisiin kysymyksiin, joita he kohtaavat työelämäjaksolla. Opiskelija on pohtinut ammatillista kasvuaan ja asettaa oppimistehtäviä käytännön jaksolleen henkilökohtaisessa oppimissuunnitelmassaan, joka tarkentuu käytännön jakson alkaessa. Työpaikkojen haaste on, miten parhaalla mahdollisella tavalla voi vastata opiskelijan ammatillisen kehittymisen haasteisiin samalla, kun opiskelijaa tulee ohjata moniin käytännöllisempiin itse työn suorittamista koskeviin asioihin.

Käytännön opetukseen lähtiessään opiskelijat omaavat hyvin erilaisia valmiuksia. Käytännön opetuksen jakso voi olla opiskelijalle ensimmäinen kontakti työelämään ja sosiaalialan kenttään – toisaalta monilla opiskelijoilla on takanaan aiempia tutkintoja sosiaali- tai muilta aloilta, kokemusta työelämästä ja iän tuomaa elämänkokemusta. Ammatillisen kasvun haasteet ovat siis osaltaan hyvin yksilöllisiä, joskin kuhunkin käytännön opetuksen jaksoon liittyy aina myös opetussuunnitelman mukaisia kaikkia opiskelijoita yhdistäviä tavoitteita.

Ammatillinen kasvu ei ole suoraviivaisesti etenevä prosessi, vaan se sisältää paljon kysymyksiä ja niiden reflektointia. Tässä reflektoinnissa opiskelijan ohjaaja kokeneena sosiaalityön ammattilaisena on erityisen tärkeä kumppani. Onnistuessaan käytännön opetuksen jakso parhaimmillaan vahvistaa opiskelijan ammatillisen identiteetin kehittymistä.  Opiskelijan ohjaus itsessään on myös kokeneelle työntekijälle ammatillisen kasvun paikka; mahdollisuus reflektoida omaa työtä koskevia kysymyksiä opiskelijan kanssa on yleensä koettu hyvin palkitsevaksi.

Työelämän näkökulmasta opiskelijan käytännön opetuksen tai harjoittelun jaksolle ottaminen on merkittävä uuden työvoiman rekrytointikanava. Hyvin hoidettu käytännön opetuksen ja harjoittelun jakso on käyntikortti tulevia työpaikkoja etsiville sosiaalityön ammattilaisille. Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 26.6.2015/817  asettaa kuitenkin tiettyjä rajoituksia varsinkin aineopintoihin liittyvän käytännön opetuksen päätyttyä, jotka opiskelijan on hyvä ottaa huomioon. Suositus