Koulutuksen ydin on media-alalla toimivien ammattilaisten asiantuntijuuden kehittäminen vastaamaan digitaalisen ja datavaltaisen mediaympäristön luomia uusia vaatimuksia.

Koulutuksen keskeisiä elementtejä ovat muun muassa media-alan tulevaisuuden ennakointi, fasilitoiva johtaminen, käyttäjälähtöinen palvelusuunnittelu, massadata-analyysi ja datajournalismi, hybridimedian (eli perinteisen median ja sosiaalinen median yhdistelmän) toiminnan ymmärtäminen sekä immersiivisen journalismin (AR- ja VR-sisällöt) kokeileminen.

Koulutusohjelman kokonaislaajuus on 40 opintopistettä, johon sisältyy kaikille pakollisia opintoja 20 opintopisteen verran ja valinnaisia opintoja on oltava vähintään 20 opintopistettä. Koulutus on mahdollista suorittaa työn ohessa.

Opintojaksot

 

Kaikille pakolliset opintojaksot (20 op)

Fasilitoiva johtaminen (5 op)
Opintojaksolla käsitellään asiantuntijoiden johtamisen erityispiirteitä, digitaalisuuden mahdollisuuksia ja etuja sekä luovien tuotantotiimien toimintadynamiikkaa. Tarkastelun kohteena ovat muun muassa jaettu johtajuus, valmentava johtajuus ja itsensä johtaminen.

Opintojakson käytyään opiskelija hahmottaa johtajuuden monimuotoisena ilmiönä, ymmärtää omien johtamistaitojensa kehittämisen mahdollisuudet itsensä ja muiden johtamisen osalta sekä hahmottaa johtamisen määrätietoisen kehittämisen merkityksen. Hän tunnistaa asiantuntijoiden johtamisen vaatimukset, kuten hienovaraisten otteiden, tasavertaisuuden kokemuksen synnyttämisen, kannustamisen ja kuuntelun tärkeyden. Opiskelija osaa analysoida verkostojen rakentamisen ja asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden välisen vuorovaikutuksen roolia osana omaa toimintaansa. Omien työprojektiensa osalta opiskelija hahmottaa mahdollistavien ympäristöjen rakentamisen ja ylläpitämisen vaatimuksia media-alan toimintaympäristössä.

Tulevaisuuden ennakointi (5 op)
Opintojakso tutustuttaa osallistujat moderniin ennakointiajatteluun. Tulevaisuusajattelun tavoitteena on ohjata ajattelemaan omaa alaa laajemmalle ja perinteistä suunnittelujännettä pidemmälle ja näin laajentaa näkyvissä olevien vaihtoehtojen määrää kehitettäessä omaa työtä tai organisaatiota. Jakson aikana pohditaan sekä muuttuvaa toimintaympäristöä että murroksen ja muutoksen vaikutuksia tulevaisuuden työelämässä. Teemoina mm. megatrendit, muutosvoimat, digitaalinen disruptio ja uudet liiketoimintamallit.

Opintojakson hyväksytysti suoritettuaan opiskelija kykenee prosessoimaan ennakointityökaluilla merkityksellistä ennakointitietoa oman itsensä ja organisaationsa kehittämiseen ja kriittisesti analysoimaan muiden tuottamaa tulevaisuustietoa. Opiskelija osaa hyödyntää myös muilla opintojaksoilla oppimiaan työvälineitä (esim. digitaaliset data-aineistot, algoritmit ja koneoppiminen, palvelumuotoilu ja asiakaslähtöiset innovaatiot) osana jakson skenaarioharjoitusta.

Kehittämishanke (10 op)
Koulutusohjelman aikana tehtävä kehittämishanke toimii keskeisenä opiskelijan asiantuntijuutta kasvattavana elementtinä. Kehittämishankkeen aihe nousee opiskelijan omista intresseistä ja organisaation kehittämistarpeista ja hankkeen tarkoituksena on tuottaa uusia ratkaisuja, joista on konkreettista hyötyä opiskelijan edustamalle organisaatiolle.

Opintojakson jälkeen opiskelijalla on kyky tunnistaa, analysoida ja arvioida toimintaympäristössään ilmeneviä kehittämistarpeita sekä tuottaa niihin ratkaisuja koulutuksessa omaksuttua teoreettista ja käytännöllistä tietoa hyödyntäen.

Valinnaiset opintojaksot (vähintään 20 op)

Journalismi läpimedioituneella aikakaudella (5 op)
Opintojakson jälkeen opiskelijat ymmärtävät sosiaalisen median ja ammattimaisen median muodostaman ekosysteemin luonteen ja toiminnan. Uusinta tutkimusta hyödyntäen jaksolla etsitään soveltuvia tapoja hahmottaa, mistä käynnissä olevassa mediaympäristön muutoksessa on kysymys ja millaisia ilmenemismuotoja sillä on.

Opintojakson käytyään opiskelija osaa analysoida muuttuneen mediaympäristön ajankohtaisia ilmiöitä, kuten valeuutisia ja informaatiovaikuttamista. Hän osaa analysoida ja arvioida uuden mediaympäristön vaikutuksia journalismin sisältöihin, ammatillisiin käytäntöihin ja liiketoimintaan. Hän ymmärtää myös, miten sosiaalisen median alustoja, kuten Instagramia, Facebookia, YouTubea tai Twitteriä, voidaan käyttää eri yleisöryhmien tavoittamiseen sekä digitaalisten medioiden muotoja, kuten podcasteja sekä botteja journalististen sisältöjen jakamiseen.

VR- ja AR-kerronnan menetelmät ja työtavat (5 op)
Opintojakson käytyään opiskelija hahmottaa VR- ja AR-teknologioiden journalistiset mahdollisuudet, osaa 360 videokuvauksen ja tuotannon alkeet ja omaa valmiudet kokeiluihin AR- ja VR-teknologioilla. Opiskelija on tutustunut 360 videoon, interaktiivisempiin virtuaalitodellisuuden (VR) muotoihin ja lisätyn todellisuuden (AR) mahdollisuuksiin.

Opintojakson aikana kokeillaan 360 videoiden tekemistä myös käytännössä. Kokonaisuuden jälkeen opiskelija on tutustunut käytännönläheisesti VR- ja AR-kerrontaan ja tuotantotapoihin sekä kehitellyt VR- ja AR-teknologioille sopivia journalistisia sisältöjä, joita kykenee hyödyntämään omassa työssään.

Käyttäjälähtöiset digitaaliset palvelut viestinnässä (5 op)
Palvelumuotoilu (Service Design) on yksi käyttäjäkeskeisen suunnittelun ja kehittämisen suuntauksista, joka on nostanut päätään viime vuosien aikana. Se ammentaa taustateoriansa muotoilun maailmasta ja yhdistää muotoiluajattelun liiketoiminnan kehittämiseen. Keskiössä on asiakkaan osallistaminen osaksi kehittämistyötä.

Opintojakson jälkeen opiskelija tuntee palvelumuotoiluprosessin keskeiset vaiheet ja menetelmät, sekä osaa soveltaa työkaluja omissa kehittämisprojekteissaan. Opiskelija hallitsee ongelmanmäärittelyn ja kykenee rakentamaan palvelumuotoilua hyödyntävän ja organisaatiota osallistavan prosessin. Opintojakso on käytännönläheinen, joten jakson jälkeen opiskelijalla on käsitys siitä, miten palvelumuotoilu ja sen työkalut toimivat käytännössä.

Datan kokoaminen ja analysointi (5 op)
Datajournalistiset käytännöt mahdollistavat uusien asiakokonaisuuksien ja omien tulkintojen rakentamisen (uudenlaisen perspektiivin) tutkittavasta asiasta tai ilmiöstä. Dataoperaatiot tuovat esiin asioiden keskinäisiä riippuvuuksia ja syitä, jotka eivät paljastuisi pelkästään tarkastelemalla irrallisia tapahtumia. Lisäksi ne ohjaavat toimittajan asiaan liittyvää muuta tiedonhankintaa. Opintojaksolla työkaluna käytetään MS Excel -ohjelmaa.

Opintojakson jälkeen opiskelija ymmärtää data-aineistojen merkityksen ja käytännön soveltamisen erityisesti journalistisessa tiedonhankinnassa ja julkaisemisessa. Tiedonhankinnassa tarkastellaan viranomaisten data-aineistojen julkisuutta ja tiedonsaamista julkisuuslain pohjalta. Opiskelija osaa arvioida kriittisesti data-aineistojen luotettavuutta ja tulosten merkitystä ja vakuuttavuutta.

Datan visualisointi (5 op)
Tiedon esittäminen visuaalisessa muodossa on monella tapaa tärkeää, sillä visualisoitu data on helpompi ja nopeampi ymmärtää. Lisäksi hyvin tehty visualisaatio voi paljastaa datasta sellaista mitä katsoja ei edes odottanut näkevänsä. Opintojakson aikana luodaan katsaus visualisoinnin historiaan, käydään läpi ihmisen visuaalisen havaintojärjestelmän perusteet, datan ja informaation eri lajit ja datan muuttaminen visuaaliseen muotoon. Pääasiallisena työkaluna käytetään avoimen lähdekoodin R-kieltä, jonka perusteet käydään jaksolla läpi.

Opintojakson jälkeen opiskelija osaa tiedon visualisoinnin perusmenetelmät ja ihmisen havaintojärjestelmän niille asettamat rajoitukset. Opiskelija tuntee lisäksi visuaalisen kielen tärkeimmät rakenteet ja osaa tuottaa niihin perustuvia visualisointeja.